Susikortti

Miljardien hanke SOTE uhkaa nostaa elinkustannuksia kautta maan. Pienen ihmisen turvattomuus maassa kasvaa. Hallitus on halvaantunut katastrofaalisen taloudellisen tilanteen edessä. Verot ja säännöt ovat jähmettämässä kuoliaaksi lopunkin toimeliaisuuden maastamme. Uskonnollinen fanatismi heräilee. Isot herrat leikkivät tulella maailmanpoliikassa. Mitä tekee maan ensimmäinen nainen? Hän nostaa päänsä satukirjasta ja toteaa, että susia kohdellaan kaltoin.

Constantin Stoiloff (1850-1924)Pferdeschlitten von Wölfen verfolgt.
KUVA Wikimedia Commons

Väittely oikeasta petoeläinkannasta on toki aiheellinen, mutta eliitin moinen ulostulo juuri tällä hetkellä kuvaa hyvin elämistä ulkona reaalitodellisuudesta. Sukupuutto tuskin uhkaa sutta, mutta ihmisten elinmahdollisuudet ja -oikeudet syrjäseuduilla sen sijaan ovat vaaravyöhykkeellä johtuen monista taloudellisista syistä. Ison Pahan Suden ja Walt Disneyn vetäminen mukaan keskusteluun vaikuttaa joko lapsellisuudelta tai taitavalta hämmentämiseltä. Vanhan kansan susiasenteet ovat kyllä ihan karun kokemuksen tuomaa.

Mitä me nykyään elävät tiedämme olosuhteista 1800-luvulla, jolloin susia viimeksi vaelsi yli kahdenkymmenen yksilön laumoissa samaan aikaan kuin pienet pojat ja tyttöset paimensivat talojen karjoja? Tuona aikana ei tunnettu petokorvauksia, ja lehmän tai lampaan menetys oli kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Pienen ihmisen pelko synkän tien poskessa on yhtä suuri nyt ja kaksi vuosisataa aiemmin. On totta, etteivät sudet ole aiheuttaneet kaikkein ikävimpiä uutisia 1880-luvun jälkeen. Niitä kuitenkaan ei ole liikkunutkaan metsissämme vielä tuollaista määrää kamppailemassa rajallisesta riistasta, jolloin väistämättä kilpailu on koventunut ja kelvannut on myös saalis, joka normaalisti on jätetty rauhaan.

Euvostotaivas pitää luonnosta, kovinkin paljon. Silti pistää yhä uudestaan miettimään, kuinka itsetietoisesti ihmiset kirjoituspöytiensä takaa määrittelevät syrjäseutujen ihmisten elämää ja pelkoja. Pujotellessa talvisten jalkakäytävien koiranpaskojen lomassa pohtii, miten luonnoton suhde eläimiin nykyihmisellä onkaan.