maanantai 28. marraskuuta 2016

Väyrynen ja kerettiläiset ajatukset


Tähän mennessä yleisessä tiedossa lienee jo se, että PaavoVäyrysen kansalaisaloite eurosta eroamiseen liittyvästä kansanäänestyksestä on tyssännyt kalkkiviivoilla perustuslakivaliokuntaan. Juuri päättyneessä Ylen Aamutelevision haastattelussa hän tuli johdonmukaisesti luetelleeksi sekä Suomen että koko Euroopan nykyisten ongelmien ytimen.

Läntisen eliitin kaksinaismoraalin suhteessa ´maailman
diktatorisiin ja korruptoituneisiin hallintoihin 
pitäisi olla yleisessä tiedossa. Samoin tiedetään
hyvin yleinen epäluulo muun muassa TTIP-sopimusta
kohtaan. Siksi onkin merkille pantavaa, kuinka meillä
on tahdottu sivuuttaa Ukrainan levottomuuksien
leimahtaneen pahimmilleen juuri Ukrainan nyttemmin
kaadetun hallinnon päätettyä jäädyttää niin kutsutut
vapaakauppaneuvottelut Euvostoliiton kanssa.
Oikeastaan koko haastattelun lähtökohta oli tahattoman koominen. Toimittaja aloitti miten tässä nyt tällä tavalla kävi -tyyliin. Kun haastateltava totesi ainoaksi umpikujan ratkaisumalliksi nyttemmin jälleen edes ajatuksena tyrmätyn euroeron, toimittelija jatkoi inttämällä keinoja pelastaa tilanne niin sanotusti entisillä kiskoilla jatkaen. Nythän on niin, että Väyrynen kuuluu siihen joukkoon, jonka mukaan todellinen talouskasvu alkaisi vasta erottuamme poliittisesta valuutasta tai ainakin ottamalla sen rinnalle oman kansallisen valuutan. Samalla toki ongelmamaat eroaisivat kokonaan tuosta ideologisesta pakkopaidasta. Olennainen asia Väyrysen sanomasta onkin, että Suomi kuuluu tuohon nykyisestä järjestelmästä erityisesti kärsineiden maiden joukkoon, mikä luonnollisesti on establismenttimme perusdogmia vastaan.

Osa eliitistä näyttäisi valinneen viivytystaktiikan, jossa vedotaan eroamisen olevan vähemmän haitallista kuin epäonnistuneessa järjestelmässä pysyttelemisen. Samalla se kantaa huolta itse Euvostoliiton säilymisestä niin kuin se olisi jokin pyhä jumalallisen ilmoituksen tuotos eikä ihmisen laatima hallintomalli, joka joutaa romukoppaa ellei ole hyödyllinen. Kyse onkin siitä, että tavalliselle kansalle valtaideologian epäkohdat alkavat näyttäytyä yhä selvemmin, mutta viivytetty ero nostaa toki kustannuksia, joita uhkaa kaatua myös eliitin niskaan.

Ylen toimittelija otti ovelasti esille niin kutsutun venäjämielisyyden, johon Väyrynen vastasi tyynen asiallisesti pyrkien kääntämään näkökulmaa kauemmaksi kuin muutaman kuukauden päähän. Ehkä kaikkein kerettiläisin toteamus oli ottaa esille Venäjän joutuneen puolustuskannalle jo ennen Krimin tai Ukrainan tapahtumia. Euvostoliitolla ja lännellä yleensä esiintynyt laajentumishalu on tallonut Kremlin etuja. Tässä yhteydessä toki jäi nyt leijumaan lausumattomana se tosiasia, ettei euvostopoliitikkojen ja heihin liittyneiden piirien toimintaa esimerkiksi Ukrainassa ennen niitä levottomuuksia ole puolueettomasti käsitelty. Etenkin Clintonin kannattajien jenkeissä' masinoivat mellakat ovat pistäneet ainakin minut jälleen pohtimaan, mitä globalistit ovat voineetkaan häärätä maassa, joka ei ole Yhdysvaltain tavoin ollut jatkuvan erittäin laajan kansainvälisen tarkkailun alla. Tosiasiahan on, että väkivaltaisuudet Ukrainassa repesivät sen ilmoitettua jäädyttäneensä neuvottelut vapaakauppa- ja yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa. Ylen uutisessa vuodelta 2013  todetaan muun muassa: "Ukrainan presidentti Viktor Janukovits ilmoitti tiistaina, että Ukraina harkitsee sopimuksen allekirjoittamista sitten, kun sopimuksen ehdot täyttävät maan tavoitteet ja tyydyttävät sitä." Kyse ei siis itse asiassa ollut edes sopimuksen täydestä hylkäyksestä.

Kuka oikeastaan voisi väittää tietävänsä kaikki tuohon sopimukseen liittyvät yksityiskohdat? Ajatellaanpa vaikka omia pelkojamme TTIP:stä, Clintonin ryhmittymän suhdetta vapaakauppaan ja globalismiin sekä sitä raivopäistä intoa, jolla huippupolitrukkimme ovat tuota nk. vapaakauppasopimusta läpi ajaneet. Ukrainaan liittyen olen kirjoittanut muun muassa Monsantosta [Siemenet-oikeus ruokaan, Rikkaruohojen valtakausi]. Syksyllä ilmoitettiin Bayerin ostavan Monsanton, joten itse kukin voi arvioida kulissien takaista kuviota Monsanton investoitua jo aiemmin Ukrainaan.

On aivan eri asia tunnustaa ja ottaa esille vallanahneiden ja ameeban lailla laajentumaan pyrkineiden euvostopolitrukkien omat virheet kuin yksioikoisesti muka hyväksyä kaikki Venäjän toimet. Silti pitäisi olla realisti ja hyväksyä, ettei maailmanhistoria ole alkanut Krimin liittyessä tai tullessa liitetyksi takaisin Venäjään.

Olennainen osa Väyrysen sanomaa oli myös sodanuhan käyttäminen euvostoalamaisten hallitsemiseen. Anakin jokainen 30-40 vuotta sitten koulunsa käynyt varmaan muistaa sen historiantunnilta opetuksen, että murtuvat hallinnot ovat käyttäneet ulkoista uhkaa hyväkseen kääntääkseen katseet pois omista epäonnistumisistaan. Viime kuukausina selkeä pyrkimys valtamediallakin on ollut nähdä Venäjä ja Putin joka puolella. Milloin Venäjä on sen mielestä ollut sorkkimassa Britannian äänestystä, milloin Putinin on sanottu ohjailleen Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Yhtä jalkaa euvostoalamaisten tuskastumisen kanssa eliitti on tahtonut väittää kaiken pahan lähtevän juuri Venäjältä ja Brysselin päätösten vastustamisen olevan yhtä kuin putinismia.

Brysselin pikkuapulaiset Helsingissä ovat siis tyrmänneet kansanäänestyksen, joka olisi ollut selkeä voitto kansanvallalle. Samalla voimme odottaa, milloin ruutuun taas marssitetaan joku kirjanoppinut ihmettelemään kansan vieraantumista politiikasta. Juuri Väyrysen aloitteen kokema kohtalo on osa sitä prosessia, joka nostaa eri puolilla Eurooppaa esille ääriryhmiksi kuvattuja tahoja. Mikäli kuulin oikein, Väyrynen totesi myös perussuomalaisten olleen torjumassa kansanäänestystä. Koska persujen kannatusnousun taustalla olivat aikanaan etenkin nykyiseen korruptoituneeseen järjestelmään kyllästyneet ja oman äänensä kuuluville tahtovat, moinen käyttäytyminen on sinetöimässä koko perussuomalaisen ryhmän ajautumista poliittiseen perikatoon. Kansat ovat nousemassa kapinaan, mutta Soinin joukot ovat kumartuneet vanhojen puolueiden kuormajuhdiksi.

Väyrysen aloitteen kaltaiset pyrkimykset kansan äänen tuomiseksi julki voidaan toki väliaikaisesti tyrmätä, mutta sillä ei pelasteta läpimätää euvostojärjestelmää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti