torstai 17. marraskuuta 2016

Kun ehtoollisviini todella muuttuu vereksi...


Viime toukokuussa Britannian nykyinen pääministeri kohahdutti väittämällä Sharian ”hyödyttävän suuresti” brittejä. Sittemmin ottaessaan vastaan virkansa pääministerinä hän joutui puolustamaan ja tarkentamaan kantaansa. Erityisen kiusalliseksi olivat nousseet kyseisen uskonnollisen oikeusjärjelmän käsitykset naisten asemasta. Länsimaalaisten sinisilmäisyyttä kuvastelee kritiikin muotoileminen joksikin tasa-arvokysymykseksi, vaikka taustalla on kiitotie takaisin erittäin brutaaliin tuomitsemiskäytäntöön ja yksilöiden uskonnolliseen kontrolliin. Kun suvaitsevaistomme vaahtoaa Trumpin valinnasta paluuna vuosikymmeniä taaksepäin, se samalla sivuuttaa sharia-oikeuksien sallimisen olevan syöksy suoraan keskiajalle.

Sharian hallitessa ehtoollisviinikin muuttuu vereksi
ruoskan tanssiessa selässä ja henkikin saattaa mennä.
Vallitsevien kansainvaellusten yhteydessä on toistuvasti otettu esille etnisen epäjärjestyksen lisäksi väestön uskonnollisen muutoksen pelätyt seuraukset. Länsimaat leikkivät tulella kuvitellessaan voivansa hallita voiman, jonka ovat antaneet marssia kaupunkeihinsa. Viime kesänä Turkissa vallankaappausyrityksen seurauksena maassa alkaneet puhdistukset ovat jonkin verran hätkähdyttäneet ihmisiä. Euvostopolitrukit ovat päätyneet kiusallisen ongelman äärelle tunnettuaan vuosikausia kiihkeätä tarvetta liittää Turkki Euvostoliiton kansojenyhteisöön. Turkissa saatetaan pitää kansanäänestys euvostojäsenyydestä, johon liitettäisiin mukaan myös kuolemantuomion palauttaminen. Eurooppa on pitänyt yhtenä periaatteena, että kuolemantuomion salliminen estäisi jäsenyysneuvottelut. Vasallivaltiot näyttäisivät kuitenkin olevan valmiita luistamaan tuostakin kannasta. Pääpropagandatoimistomme Ylen mukaan Suomen kanta on, että neuvotteluja tulisi jatkaa.

Kesän aikana on todettu Turkin olevan liukumassa islamisaatiossaan entistä lähemmäksi Irania. Viimeksi mainittu puolestaan on tahdottu nähdä etenkin Obaman hallinnon suunnalla siirtymässä lähemmäksi länsimaiden hyväksyttävissä olevia linjauksia, muuttumassa entistä hyväksyttävämmäksi kumppaniksi. Juuri Iran on kuitenkin edelleen yksi selvimmistä esimerkeistä, mitä tiukka islamin ja sharian tulkinta merkitsevät – sivuuttamatta toki saudeja tai pieniä emiirikuntia, jotka kuitenkin ovat olleet vuosikausia Yhdysvaltain käymien sotien jonkinasteisia liittolaisia. Siksi onkin syytä nostaa esille Iran äskettäin julki tulleen uutisen valossa. Kuten tiedetään hengellinen kääntymys uskosta on muslimille vakava paikka ja todennäköisesti myös hengelle hupaa. Äskettäin pienessä, ilmeisen suljetussa piirissä nautittu ehtoollinen on koitunut Iranissa joukolle kristinuskoon kääntyneitä entisiä muslimeja ruoskintatuomioksi, viini on heidän kohdallaan kirjaimellisesti muuttunut selästä vuotavaksi vereksi. Express on julkaissut ainakin kaksi tapaukseen liittynyttä juttua: ”Christians sentenced to 80 lashes by Sharia court for drinking communion wine” ja hiukan aiemmin ”BRUTALITY IN IRAN: Four charged with‘threatening national security’ by BEING CHRISTIAN”.

Indonesiakaan  ei ole tahtonut pehmoilla  rangaistessaan kurittomia.




Sharia ei ole pelkästään jotain merkillistä ”avioliittoneuvontaa”, jonka kaltaisen kuvan on esimerkiksi joistain kirjoituksista ollut lukevinaan. Saadessaan lukumääränsä kautta entistä enemmän vaikutusvaltaa tietyt uskonnolliset käsitykset alkavat vaatia entistä enemmän tilaa. Tällöin kyse ei ole enää joistain pahastuttavista sanoista tyyliin joulu. Silmä silmästä ja rankin tuomio tietyille vähemmistöille ovat vain tulkintakysymyksiä järjestelmässä, joka pidäkkeettömästi toimiessaan heittää happoa silmille, silpoo jäseniä ja suistaa homoseksuaaleja katoilta alas.

Suuri paradoksi suvaitsevaistomme keskuudessa on ollut sokeus uhalle, jonka uskontosuhteiden muutos
merkitsee erilaisille vähemmistöille.

Britanniassa sharia on jo yleisesti tunnustettu tosiasia. Saksasta on tullut julki erityisten sharia-partioiden toiminta. Ruotsissa on niin kutsutuille NO GO -vyöhykkeille vaadittu voimaan shariaa. Tuossa naapurimaassa maahantunkeutujien suhteellinen osuus väestöstä onkin jo todella huomattava, joten heidän keskuudessaan vaatimusten shariasta kerrotaan lisääntyneen. Meillä ovat sinnikkäästi ollut tarjolla rahoitusta arabimaista Helsingin suurmoskeijaa varten. Kielimuuri estää tehokkaasti saarnaajien sanoman ymmärtämisen kohderyhmän ulkopuolella. Mainittakoon, että ainakin tätä kirjoitettaessa adressit.com -sivustolta löytyy vielä seuraava teksti:

Sharia laki suomeen

Sharia on Jumalan ihmisille antama muuttumaton laki.

Kuufassa syntyneessä hanafilaisessa koulukunnassa puolestaan on viitteitä Persiansassanidiperinteestä. Koulukuntien väliset tulkintaerot ovat kuitenkin yleisesti ottaen varsin pieniä.

Nykyisin islamissa vaikuttaa viisi pääkoulukuntaa, joiden katsotaan olevan keskenään yhdenvertaisia. Nämä koulukunnat ovat:

  • Hanafilainen koulukunta, perustaja Abu Hanifa
  • Malakilainen koulukunta, perustaja Malik ibn Anas
  • Shafi'lainen koulukunta, perustaja Muhammad ibn al Shafi'i
  • Hanbalilainen koulunta, perustaja Ahmad ibn al-Hanbal
  • Ja'farilainen koulukunta, peruistaja Ja'far al-Sadiq

Laki sopisi suomeen kun kondomi penikseen,

Imaami Khodr Chehab


Silmä silmästä. Tulevaa lainkäyttöä Euroopassakin?
Laajemmin ajatellen tietyn uskonnon edustajhilla
vaikuttaisi olevan perverssi taipumus turvautua
happoon vaatiessaan hyvitystä loukatuiksi kokemiinsa
tunteisiin.
Aloitteen saamat kommentit toki näyttäisivät olevan vähemmän mairittelevia. Merkille pantavaa kuitenkin, että julistuksessa mainittu koulukuntien tasa-arvoisuus keskenään. Tarkoittaisiko tuo sitten tien silaamista ruumiinrangaistuksille ajan koittaessa? Olikohan muun muassa Kimmo Sasi vuonna 2010 silloisena eduskunnan perustusvaliokunnan puheenjohtajana tutustunut tarpeeksi kannattaessaan sharia-lain osittaista käyttöönottoa? Aivan kuin sharialle kelpaisi mikään vääräuskoisten määrittelemä osittainen kevytversio!

Viime vuonna jopa Helsingin Pravda julkaisi uutisen, jossa täkäläiset muslimit ilmaisivat huolensa sharia-lain puolesta vannovista ”valeimaameista”.

Ateistit tahtovat tuoda julki maailmalla kokemiaan epäkohtia. Erityisesti he ovat kuitenkin panneet merkille Iranin synkän historian, ihmisoikeusrikkomukset jo Yhdysvaltain tukemasta vuoden 1953 vallankaappauksesta ja vuoden 1979 kumouksesta lähtien, vahvan teokraattisen puolikapitalistiseksi kuvatun Vallankumouskaartien järjestelmän vallitessa. Sekä islaminuskoista että toisuskoista väkeä on tuomittu sharia-lain nojalla kuolemaan uskostaluopumisen pykälien mukaan. Protestanttisia pappeja on raa´asti teloitettu . Sharia-lain puitteissa on myös pantu toimeen murhia, joista ei ole julkistettu. Nuoren ja koulutetun sukupolven on sanottu olevan havahtumassa, mutta mitäpä se kykenee tekemään vahvasti kontrolloidussa yhteiskunnassa.

Sharia-partio Saksassa syksyllä 2016.
Olen jo aiemmin viitannut Lähi-Idän varhaisempaan historiaan aikana, jolloin muslimivalloitus hyökyi ensimmäisten kristillisten seurakuntien ylitse [Kun kristittyjen kodit palavat]. Aluksi valloittajauskonto vaikutti ellei edulliselta niin ainakin siedettävältä vallanpitäjältä. Balkanillakin alkuperäisväestö kääntyi joukoin islamiin saaden veroetuja ja entistä paremman yhteiskunnallisen aseman. Historia on kuitenkin osoittanut, kuinka agressiivisesti islamistit ovat puolustaneet uskontulkintojaan. Eurooppalaisten yhteistoiminta-henkilöiden ei ole syytä unohtaa, että heidän valitsemansa tie on yksisuuntainen ja sitoo heidän jälkeläisiäänkin.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti