perjantai 8. heinäkuuta 2016

Kommenttini Professorille: diktatuuri on jo täällä


Plogistanissa on muutama arvostamani kirjoittaja. Professori on yksi heistä. Toisinaan heidän kirjoituksiaan kommentoidessaan havahtuu siihen, ettei tahdokaan jättää huomioitaan pelkästään alkuperäisen tekstin alaviitteeksi. Tänään kävi niin. Tarkastellessaan oikeusistuintemme ja median vuorovaikutusta hän päätyy huomaamaan lähestyvämme ”diktatuureista tuttua yhteiskuntaa”. Ainakin suhteessa Euvostoliittoon elämme jo nyt diktatuurin yhden totuuden maailmassa. Siksi siirsinkin kommenttini tänne.

Ja jälleen riehaannuttiin. Puolueettomuus olisikin kai aivan liikaa vaadittua. Farage
antoi vastarinnalle välineet ja sielun. Tietenkin Euvostoliiton valtakoneiston täytyy
tuoda vihansa julki. Brexit on kuitenkin sytyttänyt liekin, joka on edennyt jo Unkariin.

Jotenkin tuntuu siltä, että me jo elämme tuota "diktatuureista tuttua yhteiskuntaa". Eräs esimerkki on "tiedotusvälineidemme" kirjoittelu liittyen Britannian Brexitiin.

Mediamme on nähnyt tavattomasti vaivaa alleviivatakseen epävarmuustekijöitä ja väittääkseen brittien katuvan äänestystulosta. Haastateltavina on ollut yksinomaan sellaisia ihmsiä, jotka ovat suoranaisesti hyötyneet tai uskoneet hyötyneensä työnsä kautta unionista. Nigel Faragen eroaminen UKIPista on ollut varsinaisen riekkumisen aihe. Siinä missä Jo Coxin murhasta reviteltiin kaikki mahdollinen Faragen jo ennen äänestystä saamista tappouhkauksista on vaiettu. Faragen ja Boris Johnsonin vetäytymisten takana saattaa olla niinkin yksinkertainen syy kuin huoli omasta ja läheisten turvallisuudesta. Dogmatisoituun maailmankuvaan kuuluu, että uhka tulee ainoastaan Brysselin agendaa vastustavilta tahoilta. Toki tavoitekin eli äänestäjien Brexit-kannanotto on tullut saavutettua. Samalla on jätetty muistamatta, että jo vuonna 2013 ennen Brexit-taistoa Boris Johnsson ilmoitti Telegraphissa, ettei hän halua pääministeriksi 2018 tai aio olla tuolloin enää Lontoon pormestarina.

Toisaalta selaamalla maailman uutistarjontaa voimme myös löytää vihjailuja, että Farage tekisi paluun. Jopa kiihkeänä euvostokannattajana profiloitunut Guardian kirjoittaa siitä

Parisen päivää sitten peräti ylellä jouduttiin pitkin hampain ja kieli keskellä suuta myöntämään, että Brexit-aikeista on ollut suomalaisyrityksille jopa hyötyä. Toisaalta tänään aamulla Hautala pääsi hehkuttamaan, ettei usko Brexitin toteutuvan. Mielipide on toki hänen, ja järkytys brittien uppiniskaisuudesta kourii euvostoliittolaista kansojentuhoa vastaan, mutta jälleen yksi kansanvaltaa vastustava julkilausuma on päässyt valtakunnan verkkoon.Asia nousi esille kuin sivulauseena käsiteltäessä Natoa ja Venäjän suhteiden ongelmia. Propagandakoneiston ote on välillä hienovaraista äityen toisinaan lähes brutaaliksi junttaukseksi.

Tietyllä tavalla ei käy nykyisiä toimittelijoitamme kateeksi, sillä hiukankin rehellisemmällä tavalla kunnianhimoisempi persoona saattaa joutua hankaluuksiin taiteillessaan sallitun ja vaiettavaksi määrätyn sisällön välillä. Nämä ovat aika selkeitä diktatuurimaisen yhteiskunnan merkkejä.


1 kommentti:

  1. Tilasin juuri muutamalla sadalla eurolla vintage Volkswagenin osia ja tarvikkeita Englannista. Osaltaan siksi, että nyt sai halvemmalla ja toisaalta siksi, että voin tukea brittejä tässä viisaassa päätöksessään juuri nyt.
    Tiedotusvälineemme voivat tunkea paperiläpyskänsä ja nettivalheensa vaikka nahkafagottiinsa.

    VastaaPoista