lauantai 9. tammikuuta 2016

Turhaudutaan!


Ennustettujen levottomuuksien iskiessä idealistit ovat löytäneet vähättelyn uuden asteen. Tulokkaat nyt vain ovat hiukan turhautuneita. Uskomatonta kyllä itse kullakin on tätä maailmanmenoa kokiessaan syytä vähintään turhautua, mutta meille kantaväestölle kuitenkin tehdään selväksi pelisäännöt. Ne tarkoittavat, ettei mielipaha oikeuta rähjäämistä kaduilla, toreilla tai kotona.

Syytä tuhautumiseen toki on meilläkin valtavasti:

Turhauttaa vuodesta toiseen elinkustannusten nousu käsi kädessä palkkatason laskuvaatimusten kanssa.

Turhauttaa osattomien kansalaisten osuuden jatkuva kasvu.

Turhauttaa tavattomasti yhä samojen puolueiden jenkka parlamentissa, koska useimmilla kanssaäänestäjillä ei ole munaa lähteä tukemaan uusia puolueita.

Turhauttavaa on tuntea nahoissaan, että poliittinen eliitti syöttää valhetta edustuksellisesta demokratiasta [so. poliittista lahjontaa]  ainoana ratkaisuna ongelmiimme. Odotamme yhä kansanäänestyksiä kansakunnallemme kohtalokkaista päätöksistä niin kuin eurosta ja Brysselin lainsäädännön orjuuttavimmista säädöksista. Itse asiassa koko EU on muuttunut sellaiseksi, jollaista meille ei aikanaan tarjottu.

Turhauttaa valtamedian loputon propaganda.

Turhauttaa eliittimme idealistinen erkaantuminen kansallisen perinnön vaalimisesta.

Turhauttaa pelko suomenkielen tulevaisuudesta ulkoisen paineen ja kansainvälisyyttä palvovan älykköpolven jaloissa.

Turhauttaa kansakuntamme roikkuminen Brysselin pakkopaidassa, osallisena EU:n poliittisissa seikkailuissa ja euron velkahelvetissä.

Turhauttaa avonaiset rajat ja pelko tulevasta keväästä, jolloin kaikille planeetallamme on paljastunut idealistisesti johdettujen eurooppalaisten kyvyttömyys puolustaa omaa elintilaansa ja omia uskonnollisia perinteitään yhä kiihtyvässä globaalissa resurssitaistelussa väestönkasvua ja kansainvaelluksia vastaan.

Turhauttaa etenkin se, kuinka viranomaiset yhä syyllistävät lähinnä omia kansalaisiaan levottomuuksista eivätkä muutenkaan näytä enää arvostavan kansalaisuutta, josta on tehty lähinnä pakkolakien ja viralliseen ideologiaan painostamisen kohde.

Turhauttaa havaita valtiovallan keskittyvän enemmän oman järjestysvaltansa korostamiseen kuin sen tasapuolisen toteuttamisen kyvyn ylläpitämiseen.

Turhauttaa lopuksi tämä yleinen voimattomuus ja turhautuminen.

SILTI:

En ole menossa rähisemään kadulle niin kuin Merkelin ja Sipilän kutsumat tulokkaat, jotka ensi töikseen muka vainoa paettuaan ovat valittaneet ruoasta, majoituksesta ynnä niistä sangen v-maisista luonnonoloista, joita me ja esi-isämme olemme vuosisatoja sietäneet niskassamme ilman, että olisi ollut mitään virastoa, joka pienestä vinkistä olisi kiirehtinyt täyttämään jokaisen äyskäisymme. Suvaitsevaiston kyky selitellä silkkaa henkistä halveksuntaa vaikuttaa olevan loputon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti