torstai 7. tammikuuta 2016

Baildonin järjetön väkivaltapurkaus


Vuoden vaihtuessa väkivalta ratsasti eri puolilla Eurooppaa. Vain vähitellen alkavat tiedot tihkua yleiseen tietoisuuteen ja yhä ilmeisesti riittää salattuja yksityiskohtia. Pinnalla on ollut syystäkin Kölnin offensiivi, jonka perimmäisistä syistä puhuminen lienee valtamedialle liian arka asia. Tuskin moni meillä päin tietää, missä päin Baildon sijaitsee. Kerrottakoon paikkakunnan löytyvän Yorkshiresta, Blackpoolin ja Hullin puolivälistä. Siellä siis raivo repesi 35 jengiläisiksi kuvatun nuoren hakatessa yhtä miestä ja hänen avukseen tullutta veljeä.

Kuvakaappaus Telegraphin uutisesta, joka julkaistiin 6.1.2016.
Lukemani kaksi lehtijuttua jättävät runsaasti kysymyksiä. Sisään piilotetut viittaukset ymmärtänevät varmaan ainoastaan paikalliset asukkaat. Siitä huolimatta tahdon asiaa pohtia, koska nyt ei ole kyse mistään television poliisisarjasta, vaan raa´asta elämästä Euroopassa vuoden 2016 alkaessa. Meidän on jo aika unohtaa valtamedian siirappiset tarinat urheilusta tai uudenvuodenperinteistä, sillä anarkia on ainoastaan hyppysenpuristuksen päässä arkielämästämme hallitsemat- tomien ihmismassojen velloessa Euroopan kaduilla ja kujilla.

Ensimmäiseksi keskiviikkona 6.1. silmiini osuneessa Telegraphin jutussa mainitaan epämääräisesti uhrin, Simon Clarken, asentaneen tontilleen kahdeksan valvontakameraa aiemmin kohtaamiensa vaikeuksien tähden. Asian taustoja ei sen enempää avata, mutta peruskuvio lienee jokaisen paikkakuntalaisen mielessä. Niinpä uudenvuoden hurjat tapahtumat tallentuivat nähtäviksi.

Tapahtumaketju alkoi Clarken huomatessa pienen nuorisojoukon kivittävän veljensä pakettiautoa. Hän toimi niin kuin useimmat muutkin olisivat tilanteessa tehneet eli meni yöpukimissaan häätämään kutsumatonta porukkaa tiehensä. Tällöin alkoi varjoista ilmestyä lisää väkeä. Joku käski isäntää pakenemaan sisälle. Nuorisojoukoksi kuvattu rikollislauma oli aseistautunut ainakin baseball-mailoilla, varasoilla ja golfmailoilla. Väistämättä tulee mieleen, että Simon Clarke houkuteltiin ulos. Lopulta hänen kimpussaan oli 35-miehinen osasto. Ellei hänen veljensä olisi tullut paikalle ottamaan oman osansa iskuista lopputulos olisi ollut päävammojen sijaan epäilemättä synkin mahdollinen. Poliisin saapuessa paikalle hyökkääjät olivat ehtineet paeta paikalta.

Päävammat toki saattavat viikkojen kuluessa johtaa mihin tahansa. Clarke on toiminut jonkinlaisena vapaaehtoistyöntekijänä ylläpitäen muun muassa syöpäsairaiden internet-sivustoa. Hänellä on hemokromatoosi ja diabetes, ja kulkemiseen hän tarvitsee sauvaa. Entisenä jalkapallovalmentajana hän on ollut järjestämässä urheilutoimintaa vammaisille. Sitä taustaa vasten vaikuttaa merkilliseltä hänen ja läheistensä joutuminen vainon kohteeksi: muun muassa 17-vuotiaan poikansa joutuminen hyökkäyksen ja ahdistelujen alaiseksi, veljensä auton tuulilasin särjetyksi juuri ennen joulua. Eräs osasyy saattaa tosin olla Clarken toimiminen myös kotiväkivallan ynnä muiden hyökkäysten uhrien auttamiseksi.


Telegraph & Argus on vielä hiukan tarkentanut tapahtumia. Tähän asti lukemani perusteella poliisilla ei taida olla käsitystä lopullisesta motiivista tai hyökkääjistä, joita on kuvattu 16-20 -vuotiaiksi, ”pääasiassa valkoisiksi”. Voimme tietenkin ainoastaan arvailla, keitä hyökkääjät itse asiassa olivat. Jotain kertoo Clarken toteamus tapahtumista:

It was like something from Zulu Dawn"

Tasapuolisuuden vuoksi täytyy todeta, että Yorkshiressa ovat myös muutkin etniset ryhmät saaneet kokea kovia. Barnsleyssäkin poliisi on ollut ilmeisen neuvoton miehen jouduttua kotonaan hyökkäyksen kohteeksi.. Meidän pohjoismaalaisten tulisi jo havahtua monikulttuurisen hömppämme keskeltä huomaamaan, että joutilaat, nuoret, voimansa tunnossa olevat miesjoukot ovat anarkian generaattori. Samaan aikaan yhteiskuntamme jakaa yhä selvemmin ihmiset entistä aiemmin menestyjiin ja syntymästään asti osattomiin. Työttömyys, kohoavat elinkustannukset, etninen juurettomuus, ristiriita elinvoimaisten tulokasuskontojen ja sisältä rappeutuvan kristillisyyden välillä ovat kaaoksen rakennusaineita. Onko Britanniassa käynnistynyt jo rotusota? Missä kulkee jengisotien ja täyden anarkian raja?

Baildon saattaa olla pelkkää jengisotaa yksittäistä perhettä vastaan, mutta se on sellaisenakin huutava merkki ajastansa. Paikkakunta vaikuttaa sellaiselta, ettei siellä ennen vapaita rajoja ja yhteiskunnallista romahdusta tapahtuisi 35-miehisten jengien hyökkäyksiä.  Köln ja Baildon ovat koetinkiviä, joissa viranomaisten kyvyt mitataan ennen ensi kevättä. Jos muutaman kuukauden kuluttua eurooppalaisten kykenemättömyys tarvittaviin johtopäätöksiin on todettu, mikään ei estä uutta, entistä massiivisempaa ihmistulvaa kuolevalle mantereellemme. Maailmalla syntyy joka hetki enemmän ihmisiä kuin niitä ehtii majoittua luoksemme. Itsepuolustuksessamme ja varauksellisuudessa tulijoita kohtaan ei ole kyse mistään rasismista vaan anarkian ehkäisemisestä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti