maanantai 7. joulukuuta 2015

”Britannia ei ole enää kristitty”


Brittilehti Telegraphin mukaan sikäläistä mielenmaisemaa on kuohuttanut entisen vanhemman tuomarin, paronitar Butler-Slossin johtaman kaksivuotisen komission julkilausuma, jonka mukaan ”Britannia ei ole enää kristitty maa ja sen pitäisi lakata toimimasta kuin se sellainen enää olisi”. Julkilausumassa todetaan, että kirkossakäynnin lasku sekä islamin ynnä muiden uskontokuntien nousu edellyttää uusia ratkaisuja. Komission esittämä yhteiskunnan kristillisten piirteiden riisuminen on odotetusti nostattanut raivoa ministerien ja Englannin kirkon keskuudessa.

St-Pauls Cathedral London. Kauankohan menee ennen
kuin risti saa väistyä puolikuun tieltä. vanhat asukkaat
eivät juuri enää uskonnollisista instituutioista perusta,
mutta tulijat pitävät omiaan arvossa.
Kuva Wikimedia Commons
Komission mukaan oppilaiden valikoiminen uskomusten mukaan olisi poistettava asteittain. Se ei toki pohjoismaalaisittain katsoen sinänsä vaikuta kysymyksenalaiselta. Pohdinta uskonnonopetuksen asemasta kouluissa sen sijaan on tuttua meilläkin. Tavoite piispojen määrän laskemisesta on nähtävissä aktiivisten kristittyjen vähenemistä vasten. Imaamien, rabbien ynnä muiden ei-kristillisten uskonmiesten aseman kasvattaminen vaikuttanee ratkaisevasti yhteiskunnan perustaan, vaikka on loogista seurausta maahanmuutosta ja väestön etnisen perustan muuttumisesta.

Hätkähdyttävintä raportissa on vaatimus niin sanotun terrorisminvastaisen politiikan arvioimisesta uudelleen. Opiskelijoiden tulisi sallia puhua julki kampuksilla aiempaan radikaalimpia näkemyksiä pelkäämättä joutumista tekemisiin turvallisuusviranomaisten kanssa. Toisaalta naisten pitäisi saada enemmän suojaa sharia-oikeuksissa ynnä muissa uskonnollisissa tuomioistuimissa. Ristiriita komission vaatimuksissa saa miettimään, kuinka idealistinen ja tietämätön outojen uskontojen perimmäisestä olemuksesta se onkaan ollut pyrkiessään hahmottamaan tulevia uskonnollisia pelisääntöjä. Pyrkimys "laillistamattomissa" uskonnollisisissa suhteissa elävien parien saattamiseksi siviilirekisteröinnin piiriin kuvastaa ajattelutapaa niin kuin teokratiaa tavoittelevat uskonnot tai uskonnollisista kahleista irtautumaan pyrkivät ihmiset pohjimmiltaan tyytyisivät valtiovallan ohjattaviksi eivätkä vaatisi päinvastaista.

Englannin kirkon tiedottaja on todennut raportin kuvastavan vanhanaikaista käsitystä, että perinteisen uskonnollisuuden merkityksen väheneminen ja uskonnottomuus tarkoittaisivat samaa kuin humanismi tai sekularismi. Opetusministeri Nicky Morganin on sanottu olevan uskonnollisten koulujen suurimpia puolustajia, joten häntä lähellä olevan lähteen mukana [komission] raportin suositukset [kristillisuskonnollisen koulutuksen] vähentämisestä ovat naurettavia. Raportti kuitenkin korostaa anglikaanien osuuden väestöstä laskeneen vuoden 1983 40 prosentista viidennekseen 2013.

Komission raportti siis alleviivaa uskonnottoman vakaumuksen ynnä ihmisten uskomusten monimuotoisuuden lisääntymistä sekä ei-kristillisten uskontojen vahvistumista kansainvälisessä ympäristössä. Se haastaa idealistisesti laatimaan kansallisen kuulemisen kautta 21. vuosisadan Magna Chartan. Lady Butler-Slossin sanoin: ”Ranskan viime aikaisten tapahtumien vuoksi monissa lastemme kouluissa ja jopa elokuvateattereissa mainostettu hyvä ja huono uskonnollisuus tai vakaumus vaikuttavat suoraan meidän kaikkien elämään”.

150-sivuinen raportti pyrkii ilmeisesti määrittelemään uudella tavalla uskonnon ja vakaumuksen Britanniassa ja antamaan kaikille tilaa ja roolia yhteiskunnassa taustanaan lähes kolmanneksen väestöstä siirtyminen ainoastaan 30 vuodessa pois perinteisestä uskonnollisuudesta. Erityisesti islamin räjähdys vaikuttaa helluntaiseurakuntaan ja evankelisiin kirkkokuntiin. Komissio kiistää kuitenkaan pyrkivänsä Englannin kirkon lakkauttamiseen ja väittää sekä anglikanismin Englannissa että Skotlannin kirkon auttaneen muita uskovia ihmisryhmiä ja mahdollistavan näiden äänen kuulumisen julkisuudessa.

Englannin kirkon asema on kuitenkin muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen lakkauttamista on jopa joissain yhteyksissä pidetty nykyaikaisen Britannian vähimmäisvaatimuksena. Modernin yhteiskunnan moniarvoista luonnetta vaaditaan näkymään kansallisilla foorumeilla, kuten ylähuoneessa. Jopa seuraavat kruunajaiset on suunniteltu vastaamaan muuttunutta yhteiskuntaa. Raportin laatijat eivät ole varmoja, onko nuorten uskonnollinen erottelu kouluissa edistänyt näiden yhteenkuuluvaisuutta rai estänyt väärinkäsityksiä ja jännitteitä kasvattanutta sosiaalista eripuraa. Toisaalta he kyseenalaistavat uskonnollisuutta kohtaan vallinnutta lähestymistapaa yliopistoissa ja korkeakouluissa, mukaan lukien toimet radikalisoitumista vastaan. He vaativat opinahjoja lähestymään uskonnollisuutta ennemmin henkisiin keskusteluihin kuuluvana kuin ulkoisena tekijänä, jonka kanssa ne joutuvat tulemaan toimeen. Hallitusta he vaativat konsultoimaan enemmän muslimiyhteisön kanssa sen sijaan että jakaisivat näitä ”hyviin ja huonoihin muslimeihin”. Komissio ehdottaa myös perustettavaksi uskonnollisten asiantuntijoiden neuvoa-antavan paneelin tutkimaan valituksia uskonnon kattavuudesta lehdistössä.


Sivullisesta lukijasta tämä Britannian uskonnollisia oloja käsitellyt komitea vaikuttaa erittäin ristiriitaiselta tulkintojensa osalta. Komissio näyttää joutuneen korrektiuden upottavaan suohon. Lähtiessään liikkeelle yhteiskunnan avoimuuden ja uskonnottomuuden ”vaatimista” muutoksista se päätyy määrittelemään jopa vanhakantaisesti elämää tietyn uskonnon vaatimusten mukaisesti. Yhteiskunnan pitäisi muovautua sellaisen uskonnon kautta, joka itse on hyvin vähän – jos lainkaan – pyrkinyt itse muokkautumaan ihmiskunnan kehityksen mukaan. Paradoksi on miltei pakahduttava. Meidän täällä pohjoisessa tulisi erittäin tarkasti seurata kehitystä Britanniassa, sillä vastaava muutos on väistämättä täällä edessä. Ristiriita on kaikkein räikein ultrasuvaitsevaiston keskuudessa, joka päätynee oman uskonnottomuutensa kautta entistä teokraattisempaan elinpiiriin ylenkatsoessaan sitä uskonnollista kontekstia, joka alun perin heidän vapautensa on sallinut.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti